Näi rauhallista jouluu ei oo ollu ikinää. Hyvä ettei aika tuntunu välil pitkälle.
Aatton normaali aamupala, kaurapuuroo. Lounaal jouluruokii, yhe aikaa uimaa, takas piene mutka kautta, kiva kanniskella uikkarikassii. Sit ekat joulutortut, riisi-ja perunapiirakat, vaaleita enkelipipareita myös. Valmiist omena-kaneli-inkivääri taikinast, päälle ripotteli vaniljasokerii, nyt olliit hyviä, viimevuon ei, omena maistu liikaa. Aattosaunas oli iha yksinnäi, lahjoje vaihto, mie sai kynttilä, siippa ristikkolehtii. Ihan ylläri paljastu Leena-ystävä paketist, joulu pelastus, sain sittekii tuota glögiä ja sitä nautin säästeliäästi, et riittää jouluaja lopetuksee asti, kynttiläpäivää.
Joulupäivä män hömehties tuvas. Ruokana jouluruokii, päiväkahvil torttu ja hedelmäkakkusiivu. Päiväl keiti luumuhilloo, tein luumurahkaa, illal paistoi 10 riisi- ja 10 perunapiirakkaa. Iltapalan taas kinkkuu ja piirakoita.
Eile ruokana mitäs muuta ku jouluruokaa, päiväkahvil torttu ja kakkusiivu. Pien lenkki, samal piipahi ostaas uuve sytkäri ja ruisryynäreitä. Illal piirakoita, luumurahkaa. Tänäaamun perunapiirakka kinkul, riisipuuroo luumuhillol ja kanelil. Armastukselle tein muussii, ruisryynäri kans, ite söin loput laatikkoruoat ja jaettii joulusalaattie jämät. Töllöst kirkomeinigit, Röllin sydä, Metsolat, Poika ja ilves, Avara luonto, Taivaa tulet ym hömppäohjelmii.
Kuulostaa ihan mukavalta joululta. Mäki hoksasin, jotta emmä oo isännän kans viettäny ainuttakaa joulua kaharestansa näitten yli nelijänkymmenen vuoren aikana.
Erilaine jouluaika, mut ei valittamista, oikei ol rauhalline meininki.