Ruua lämmitystä, syömistä. Ruokahuilil katoi lääkäreitä, alko silmät luppasemmaa, sitä se ties kello rukkaamine talviaikaa, roppa ellää ommaa elämääsä, kaheksalt oli herreil. Sanoi armastukselle: kauhia mite minnuu väsyttää! Vastaus: no käy nukkumaa! En käyny, vetäsi verkkarit päälle ja lähi pulikoimaa, joha väsytys hävis. Klo 13.25 ensimmäine pulahus, toisel pulahuksel tul harakkaa laituri kaiteelle nauramaa, vaa ku roiskauti vettä päälle, nii joha läks. Vesi 6.1 ilma 0.6 Kyl muuteksee palels jalkateriä, nenähä ne ensimmäisen vettee joutuu ja viimesen tulloot pois. Petonine terassi kylmä, puiset kulkuritilät pukukopille märät, kylmät, kopi lattia muoviritilä kylmä. Kottii käppäilles vähä lämpeniit, hanskatkaa ei ois ollu pahitteeks, mut ainakii mie virkistyi, sopiva vilakka olo vielkii, villasukat jalas.
Puole kolme mais laitoi ruispuolukkapuuroo uunii hautumaa, nelise tuntii muhinu ja saap muhhii nii kaua ku käyvää nukkumaa.
Eiköhä ensyön nukuta täyvet kymmene tuntii tai vähä ylikii.
Tötterökukkakrassi kasvattaa pitkii ”roikaleita” kellastuttaa lehtii, mut juurel ihmekukka jatkaa nuppuje kasvatusta 😀
Nam! Ruismarijapuurua ei oo tullukkaa tehtyä herran aikoohin. Justihin sen takia, kun sen kypsyttäminen kestää niin kauan.
Miulle tää ol ensimmäine kerta, saas nähä mille maistuu.