No vessajetta

Eipä täs oo ihmeempii tapahtunu, välil ravvaa rappusii, mittaa pyöräteitä, ruua sävellyksii, pientä pintasiivousta. Torstain vihoviimei sai aikasiks männä serkkutytö luo kahvittelemaa ja jutustelemaa. Samal tul lenkkikii tehtyy. Poistulles het alkumatkast, moottoritie ylittält sillalt läht mies kävelemmää miu perrää, höpis jotakii, kääk, huhhuh, puhukii puhelimme. Ku piene matka pääst kurkkasi ola yli, nii jälkee ol jääny, ei pysyny miu tahis, eikä varmaa ollu tarkotuskaa. Sitku oli Mansikkalasilla puoles välis, tul tavarajuna sillalle, joha ol jyrinää ja kolinaa, silta vaa täris, käjet pit laittaa korville. Eile sit lenkkireissu tul tehtyy ”kulmille” (Imatrakoskelle) . Pihalle päästyy Saku soitti: myö haluttas Oto kans tulla teille viikolopuks, ku ei olla pitkää aikaa oltu. Soppiiha se. Nyt lähetää hakkee heijät äiti työmaa pihalt, nii ei tarvii häne kaikes kiirees tohottaa tänne asti, eikä meijä tarvint kurvata Virmutjoelle. Poitsut o meil maanantaihi saakka, Hanna tulo töist meille ja sit hakkeevat Riikka-täti viije junalt ja männöövät heille joulu viettoo. Joulupyhin vaa ollaa, syyvää, huilataa…jos osataa 😀

Advertisement