Aamust kärvisteltii kuumuuve kans, ain vaa kuumemmaks muuttu. Innostui pesemää kylppärii, suihkuverho ja matot konneesee. Sitä enne siliti tyynyliinat ja vihoviimei keittiöö mansikkaverhot. Suihkuverho ripusti vettävaluvan paikoillee, matot jäti kuivaustelineelle ulos. Ruokailu, huilii, huokailuu. Mittar kipus varjos näyttämää 30.2 eiku autoo ja sopparille. Joha ol polttava aurinko, välil pit männä varjoo seisomaa ja ai mite ihanaa, ku pien tuulevire käväs moikkaamas. Kahvit kuitekii käi pirtis keittämäs, pikkusauna rappusil nautittii. Het neljält ängetii saunaa, sit tapahtu, mie jäi kii ite teos. Minnuu ol joka kerta häirinny uus, mut likane ikkuna. Aukasi sen ja oli pesemäs, ku talkkari tul mei kaa saunomaa. Oli hyvä ilme : mitäs sie, mist sait räti ja ikkuna avaaja? Toin kotont, ku minnuu häiriht likane ikkuna, hyvä järvimaisema hämärä peitos! Sit löylyt ja uimaa. Huh huh, ves 29 asteista, ei paöjo uitu, liottii vaa. Talkkari läht pois, tul kaks miestä tilalle, löylyteltii, liottii järves. Ukkonekkii alko murista kauempan järve takan. Melkei koton, salama väläht, jyräht, alko tuulemaa. Äkkiää kylppärimatot tuppaa. Nojoo, siin se ukkone sit olkii, taas vet räkätyyneks. Niiku oli hyvilläi, et nyt ilma viilenöö, PÖH =/
He hee, Vuokko on ollu taas vauhris. Ei piisaa enää oman huushollin siivuaminen 😀