LUNTA…

Normaali

…vaik vähälaisest, mut kuitekii. Päivät männä vilahtelloo ohi. Normii kotihommii, kaupal käyntii, lenkkeilyy, töllö tuijotusta, työst käyp nekkii. Eiks lenkkeily pitäs auttaa, piristää? Olo jotekii omituine, nuku huonost, ajatukset sinkoilee sinne/ tänne, sit väsy painaa päälle. 3-4 välil ylleesä herrää, nukahan joskus 7 mais, herrää 9 mais, valvotut tunnit tuntuu pitkille. Etekii se yks yö, ku en saanu unta ollekaa. Seuraava päivä tuntukii sille, niiku ois ollu pienes huppelis. Yrityksist huolimatta, en ees päiväl saanu unepääst kii. Seuraavan yön nukuikii n.10 tuntii. Viimeyön heräsi kolmelt, enkä oo sen jälkee nukkunu. Armastus sano: nouse ylös tietsikalle tai lukemaa joitakii. Ajatus ei oikei innosta, jos vaik saiskii nukahtanneeks. Noh, eläkeeviikot alkaa taas olla vietetty, seuraavat kaks viikkoo töitä. Ei jouva pyörimää petil, ku viijelt o noustava ylös. Voisko tää olla joulumasennusta =))) Armastus o juoksemas, mie vahi tiskikonetta, kato Rachel Ray Showta, seuraavaks tulo Lääkärit, tähä jäin koukkuu, sit viel Suurin pudottaja. Ruokailuu, iltapäiväl painun lenkille, sato tai paisto ;D

Advertisement

Yksi vastaus »

  1. Jotaki samammoista tääläki. Aurinkua ei näy, päivät on pimeetä ja öisin nukkuminen huonua. Pakkaa yrittää jonkiasteesta apatiaa päälle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s