Monthly Archives: marraskuu 2011

Auts, auts, auts!

Normaali

Kui mie en saa aikasiks kirjotella tänne usseemmi? Koitetaa lyhennettyy versioo. viime viikol oli töis ma-ti, kuuve tunni päivät. Mukavaa ol rakkaita kamuja tavata, työlomas rupatella, ees vähä. Pe Hanna tipaut pojat meille vaille kaks, jatko mei kummitytö kaa matkaa Hyvinkäälle, Riika luo. No viikoloppuha ol sit miu osalt yhtä kokkailuu. Pojat viihty kaveri kans ulkon, toki leikkiit vähä meil sisälkii. Sunnuntai-iltan seittemä mais Hanna kurvas pihhaa, pojat kyytii, Katja ommaa kottii, sulho luo. Ol ollu mukava ajokeli, vettä sato kokoaja. Ma ei kummosempaa, eile käytii äit-mummol päiväkaffel. No pesihä mie enne sitä kolme konneellista pyykkii, petauspatja päälline, konneelline pyyhkeitä ja viel lakanat. Illal sauna, voi et ol mukava myöhemmi pujahtaa puhtaitte lakanoitte vällii koisimaa, hyvi nukut. Aamukahvi ym toimii jälkee mankeloimaa pyykki. Töllöö, ruokailuu, kaupas käynti, kaffet. Olkkari ikkuna pesu, parvekkee oveikkuna pesu, parvekelasie pesu. Hitsi, nyt Rajamarketi/Lidli mainosvalot häikäsöö. Töllö tuijotusta, vähä tietsikal. Huomen jos pesasis loput ikkunat, käis pe-la töis, sit seuraaval viikol laittelis jouluvalot, käväsi la töis, seuraava viikkoo kokonaa vappaa. Ei voi ennää tehä ku 14½ tuntii töitä, ne o sit varmaa jouluviikol tai seuraaval.

Mainokset

Täh häh =)

Normaali

Mihi ihmeesee nää päivät karkaa? Eihä täst tuu ennää mittää, ku ei tännekkää saa mittää kirjotellee! Pitäsköhä ryhdistäytyy?  Työskäyntii, sitäkii hyvi vähä, yhtä vähä lenkkeilyy. Viime lauantain oma isä ja sulho isä hauoille kynttilät. Jossai män taas asiat umpisolmuu ja viel isäpäivä aikaa 🙂 Syvä huokaus! Tiistain käytii työkaveri kans neuvottelemas kauppiaa kans mei eläkeviikoist. Lokakuu loppuu mennes ollu 19 eläkeviikkoo ja 24 työviikkoo, eli ei menny tasa. Jäi aika vähä tunteja marras- ja joulukuulle. vaa ei maha mittää. Tän vuuve tunneist / viikoist tein raportin paperille ja niitte perusteel työ-/ elä-/ lomaviikkoje suunnitelma ensvuuvelle. Täytynee tiistain kävästä viemäs paprut kauppiaalle. Jäähä sit jännityksel oottamaa, kelpaako vai muutteleeko jotekii. Jos tehhää niiku oon suunnitellu, ei ensvuuve lopul oo mittää ongelmii tuntije kans. Eile Hanna toi pojat ja Jossu-koira yökylää. Menniit ite Lappeerantaa juhlistaa 10 vuotis hääpäivää. Koiruus ei ollu moksiskaa,  nätist kulk hissis ja ulkon, paljo ol nuuhkittavvaa. Kymmenelt aamul soi ovikello, kaks kaverii tul hakkee poikii ulos. Ku sain ruua valmiiks, lähettii myö papa kans ulkoiluttaa Jossuu. leikkipuistos pojat kysy: mihi työ määttä? Saaks kaverit tulla ruua jälkee teille, mei kans leikkimää? Mikä ettei, jos saavat kotont luva! Niihä pojat sit tulkii yhe mais ja sanooit et puol kolme hei pittää mennä kottii. Sammaa aikaa tultii mei pojat ja koiruus hakemaa. Kyl nyt o hiljasta, töllöstkää ei tuu mittää katottavvaa, saunaa vast kaheksalt. Luntakii vähä ropsaut, maaha ei jääny, mut  autoje katoil näkkyy pikkase oleva. Jatkankii nyt mahjongi peluuta =D

Lenkkeilyy :)

Normaali

Kyl päivät mänö sukkelaa. Maanantain pappa sai ku saikii siirtäneeks elokuvat kiintolevylt dvd:lle. Tiistain sit lähettii viemää niit Sakulle, heilt kurvattii äit-mummolle. Ei ollukkaa koton, ens meinattii lähtee kottii, mut armastus käi pessee autoo, mie hiippaili pihal. Latasi kahvikeittime valmiiks, kurvattii kasinolle, äitii linja-autolt hakemaa, vaa eipä tullukkaa. Takas äitile, kahvikeittimest veet viemärii, porot takas purkkii, viesti lehereunaa. Kuuve aikaa sit soittel, ol ollu korjuuttamas hampaitaa, alapuole osatekari menny poikki,tul viije linikal kottii. Eile sit Hanna soittel et HÄÄ tulis lyhentää housulahkeita. Lue…lyhennyttämää…MIE ompeli, hää höpöttel tai ol tietsikal. Hihii, näi meil toimitaa, edellise kerra HÄÄ tul opettellee voileipäkaku tekkoo, istu tuolil ja sujuvast katto ku mie sen tei. Kehu viel kui HÄÄ o sit näppärä, hehee. Siin ne tän viiko kohokohat olkii, jos ei miu lenkkeilyintoo oteta lukkuu. Aamul ol tosi paksu sumu. Ol viel yhetoist aikaakii, ku lähi lenkile. Vuokse vartta kulkiis, ei vee pintaa erottant, saatikka sit vastarantaa. Kokkeili juoksemista ja hyvi tuntu sujuva, vaik en juossukkaa ku puolise kilsaa. Melkei tul tyhjennysharjotus tehtyy. Ehkäpä mie nyt saa sen liikuntakärpäse purema ja tää jatkus etiäpäikii. Eläkepäivät vietetty, huomen ja ylihuomen töihi =) Ainii, äiti palovamma parantunu, ei tarvii ennää ravata terveyskeskukses. Lääkärikkii ihmetelly, mite noppeest parantu! Teräsmummo 😀

Illat pimeitä.

Normaali

Eikä nuo päivätkää kovi kirkkaita oo, millo sumu peittää maisemat tai sit o muute vaa pilvistä. Tois viikoloppu poikii kans män rattosast. Ruoka-aikoin enimmksee viihtyit sisäl, parraimmillaa vaa parikyt minuttii. Viikkoo ei sit kovi kummosii tapahtummii mahukkaa. Iha normaalii meininkii. Perjantain käytii kävelle hautuumaal, n. kilometri per sivu, viemäs sulho vanhempii hauvalle kynttilä palamaa. Eile tul oltuu kokopäivä tuvas, lukie, pelaille, töllöö tuijotelle, ruokaa laittae. Sen mukane ol olokii ehtoommal. Sauna ja kylmät suihkut vähä virkist olotillaa. Aamuyöst valvotti, heräsin vast puol kymmene! Yhetoist mais serkkulikka soittel, et o tulos äitisä luo, tuunks mie kans käymää, kummi ol viimeviikol kyselly minnuu. Siispä tukkaa ojennuksee, vaatetta päälle ja menoks. Siel vieräht parituntii. Kottii päästyäi, Hanna soitti, et o poikii kans prismas käymäs, joks pappa poltti kiintolevylt Transformers elokuvan dvd:lle? Menos o, kestää parikytminuttii. Okei, myö tullaa teille. Papa pit viimeistellä levy, mut vahingos tyhjens sen. Eiku uuvestaa pyörimää. Hanna läht poikii kans yhe pikkumiehe synttäreille, vävyl iltavuoro. Lukasin äske Hanna sivut, on se hyvä et oo hänet synnyttänt. Ois muute miu äit monesti pulas. Hanna käi hoitelees mummo palovammaa. Eile ol sit soittanu mummoo kirkkoo lähtemää. Ens mummo ol sanont et hää kuuntelee radiost, mut Hanna mielest se ei oo sama asia ku oikeest kirkos ja sielhä luettii isä nimikii, sytytettii kynttilä, ol ehtoolline. Mummo suostu lähtemää, pojat autoo ja menoks. Pojat ol menos liikuntahallii hillumaa, siel ol kaikelaisii vempaimii, Hanna ei päässy mummo kans kirkkoo, ku vanhempie ol ite oltava valvomas poikii touhuja. Mummo män viel kirko jälkee seurakuntatalolle kirkkokahville, pojat sählypelluusee, Hanna punttisalille. Mummo luon sit uuvet kirkkokaffet. Hyvillää, ilosen ol mummo ollu, silmät loistae, onha tuota murhetta häl ollukkii iha riittämii. Enpä keksi, kui voisi kylliks lastai kiittää, kaikest avust mitä o mummolle antanu. Siinku lähel assuu ja mummo luottaa Hannaa, asias, ku asias. On se tuo miu tyttöne vaa aikamoine naine =D