Laste riemuu…

…ja aikalail omaakii. Eile vappaapäivä, mentii kolme mais äiti luo. Päiväkahvit, Merjakii kyytii ja kohti sopparii. Reilu tunni muksut peuhas järves, välil mie heitteli heitä pitki järvee, mehuu, pikku korvapuusteja, taas järvee. Viel tunni ajat meuhkasiit vees, sit lähettii viemää Merja takaks mummo luo, myö poikii kaa meille. Paineliit sen siliä tie takasii ulos, puol kymmene pappa käi pyytämäs sisälle. Iltapalaa, hammaspesuu, puol ykstoist kuorsasiit täysiää. Mie heräsi kahe mais ku joku revittel motskaril moottoritiel, sit alko rekat kulkee. En voinu laittaa korvatulppia, ku pelkäsi, etten kuule kännykä herätystä. siispä valvoi viitee asti, puheli piippas, pakko nousta ylös. Ihme kyl ei pahemmi töis väsyttänt. Pappa ja pojat ol vastas, tehtii ostokset, kipitettii meille, saunakamppeet kassii. Äit soittel, jaksanko käyvä prismast ostaas mehumaija. Mehumaija takakonttii, mummolle, Merja kyytii ja sopparille. 2½ tuntii meuhkasiit järves, välil mehul ja välipalal. Sit taas Merja mummolle, myö meille. Pojat otti sämpylää ja kaakaoo. Sit ovi käi, hyö painuit pihalle. Miul pyykki pyörii konnees, het koht hakemaa sisälle kuivumaa. Eiköhä se pijä käyvä hakkees pojatkii tuppaa =D

Paluu arkeen.

Heräsi yöl yhe mais, enkä sit osannu ennää nukkuu. Kyl tuntu ijäisyyvelle, enneku kello soi viijelt. En tiijä mikä riivas. Ihme kyl töis ei väsyttänt. Lomalta palaava työkaveri halasi kyynelehtie, tekstiviestil ol kyl suruvalittelut kertonu, mut henkkohtasest se o ain tunteikkaampaa. Mie luuli jo et miu kyyneleet o loppunu, mut sit tul yks äitiyslomal oleva isä hoitaja kauppaa, esitti suruvalittelut ja enks mie alkant kyynelehtii. Hää ol pahoillaa et itketti miuta työpaikal, mut ei voinu mennä ohikaa vaa moikkaamal, sanoin ettei se haittaa, mie oo tottunt parkumaa millo missäkii. Koton yriti ottaa päikkärit, mut siit mittää tullu. Reilu tunni makoili silmät ummes. Soitto Hannalle, mikä o kuvio, tuloks pojat meille, kuka vie hänet ja Riika aamul Lappeeranna satamaa, lähteevät matkustaa kohti Pietarii. Vävy vie, ei tietoo onko huomen ampumaharjotukset. Koht soiti uuvestaa, oisko pojat tulos jo nyt meille? Kuuluit oleva, siispä lähettii papa kaa heit hakemaa. Kaupa kaautta meille. kaupa pihal jo valittiit et o nälkä. No oha se, ku ulkon painellaa menenmää, eikä nälkä tuu enneku asettuu paikoillee. Muhku sämpylää, maksamakkaraa, lauantaimakkaraa, maitoo, jätskii jälkkäriks, sit häipyit pihalle. Kuulemma syövät myöhemmi lissää. Suolase tarvekii ol, ostettii sipsejä. Miekii maistoi niit hei mieliks, eik hyö ymmärrä, miks mie en tykkää niist. Omituine mummo, tykkää vaa lakritsist =D 

Isän muistolle.

Iskä haki lapsen junalta, torstaina puolepäivä aikaa. Tulliit kauppaa ruua ostoo, Riikka kysy: myyvääkö tääl halauksii? Mie vastasi: ei, niit jaellaa ilmasiks! Illal sit turistii minkä jaksettii. Perjantai aamun sit pakattii Riika tavarat takakonttii, hää muutti Hanna luo. Ajeltii Ruokolahe kirkole saattaamaa isää viimeselle matkalle. Ossi, velimies, häne vävy, meijä vävy ja miu kaks serkkuu kantoit isä arku alttarille ja siunaamise jälkee ulos kärryje päälle, mil vietii isä hautapaikale, puolise kilometrii voi matkaa olla. Aurinko porot kirkkaalt taivaalt, hiki virtas. Kukkavihkoje lasku jälkee käveltii takas kirko luo, seurakuntakodille, mis ol muistotilaisuus. Laulettii virs, sit ol ruokailu, virre laulu, papin puhe, adressie luku, muisteloita isästä. Kahvit täytekaku kera. Just ku muistotilaisuus alko olla ohi, jyräht ukkone, sato vähä vettä. Rouva pastori hyvästel äiti ja miut halaukse kera, tuntu hyvälle. Mie tunnen myös häne poja. Meijä autost Riika rinkka Hanna autoo, keittiöst ylijäämä ruuat mei takakonttii. Mummo kyytii, myö, äiti, velimiehe porukka, Riikka ja Hanna porukka isä hauvalle valokuvia ottamaa. Myö vietii mummo kottii, ruuat jääkaappii. Vaihettii arkivaatteet päälle, Merja kyytii ja sopparille, Riika, Hanna ja poikii kans saunomaa. Illal myö viel Ossi kans käytii naapuri muistokahveil. Eile mie mäni kuutee töihi, makoili töitte jälkee hetke iha raaton. Sit autoo, ens haettii pojat, sit Merja mummolt ja kuis muute ku saunomaa. Tänä aamun tyttöset hak mummo, myö mäntii omal autol, tavattii kirko pihal. Mäntii äiti kans kuuntelemmaa ku vainajie kiitos luettii kirkos. Ol ehtoollispyhä, äit,mie, Ossi käytii ehtoollisel. Et tuntu hyvälle, ku isä siunannu rouva pastori ehtoolisleipää jakaes laitto käde äiti olkapäälle, samoi miu ja Ossi. Kaunis ele, en tiijä kuuluuko mihikää kaavaa. Kirkost poistues ol kättelemäs seurakuntalaisii, mie ja äiti saatii viel halauksetkii. Haualt käytii ottaas kukkavihoist värssyt pois. Kaupa kautta äit-mummolle hernekeitolle. Tyttöset hakkiit pojat ja Merja Hanna kotont. Täytekakkuu kahvi kera, myö ommaa kottii, toiset Hanna kottii. Mummo ja Merja jäi oottelee velimiestä lapsinee. Myö pyörähettii illa suus motskaril pirtil. Aamul kuutee töihi, nyt rauhottummaa.

Uusi suruviesti

Eile ol naapurin puoliso menny huonommaks, nukkuu, ei reakoi. Laitoin viestii, jos jaksat nii anna viel miult suukko poskelle. Tänä aamun sit tul soitto, on nukkunu pois neljän maissa. Mie käveli kukkakauppaa ostamaa kukat ja piene osanotto korti. Puolilt päivi meni sit käymää. Itkua, juttelua, jopa naurua. Suukot ol menny perille, ens miult, sit Ossilt ja viimesn, vaa ei vähäsempä hänelt iteltää. Se ymmärsikö suukkojen saaja, mut se jää arvotukseks. Puolise tuntii oli, sit sanoi heille (tytäs äiti luon) syökää jotakii ja käykää vähä nukkumaa. Yöl ei olt paljo nukuttu. Hyö puhel täytekaku ja voileipäkaku tillaamisest, mist sais. En oikei yiijä, ku ei olla tilailtu. Tarjouvui sit tekkee voileipäkaku, vähä hyö epäil, jaksanks mie. Tottakai, ei miul oo mittää hättää. Jos ei täytekakkuu ala löytyy, nii pyyvetää mei Hannaa tekemää, ossaa tehä maukkaat kaakut. Mie kipasi kottii, pyykit konneesee, no voi sentäskii, kortti ol jääny pöyvälle. Hissil alas, toisel ylös, hiljaa puoti korti postiluukust. kerkesi pesulaa, ku tul veisti: eipäs hiippailla. HIH. Kävi hiljaa, aattelin et nukutte. Pyykkäykse aikan käytii ukkokulla kaa kaupas. Pyykit kuivumaa, viemää isä kuolinilmotusta paikallise lehe toimituksee. Sit äiti luo, ol tullu leske-eläkepaprut, äit pyys minnuu täyttää tiedot. Nyt karpparin pizza paistuu uunis, meinaa syömine täs vauhis unohtuu. Riikka ja Jussi o palanneet Balilta, koton olliit, soittelin Riikalle, matka menny hyvi. Torstaina tavataa 😀

Luopumista !

Tiistaina klo 10.30 soitin terveyskeskussairaalaan, kysyin mite isä yö ja aamu ol menny. Rauhallisesti, mut tilanne on vakava, kaik o korkeimma kädes. Klo 14 mais soiti äitile, kysyin onko soitellu sairaalalle: en oo soittanu, mut kävin siellä. Siihe mie et: hyvä, myö mennää sit saunomaa mennes ja vaik viel pois tulleskii issää kattomaa. Äiti sano : voitha sie mennä, mut isä o kylmiös. Äitile ol soitettu puole kahetoist mais, nyt pitäs ottaa kyyti ja tulla Toivo luo. Äiti soittelemmaa taxii, uus soitto sairaalalt: nyt on kiire! Yhe kerra ol viel kaulavaltimo sykähtänt, ku äiti ehti isä vieree. Myö hypättii poikii kans autoo ja mentii äit luo. Siit otettii velipoja tyttökii kyytii ja mentii lapsii kans saunomaa. Pojat tul viel meille yöks, Hanna tul aamul mummo ja Merja kans meille. Muksut läht leikkipuistoo, Ossi jäi kotmieheks, myö lähettii isälle arkkuu ostamaa. Hautaustoimisto auto jouti vast klo 15.30 Ruokolahelle, jote myö lähettii käymää hakemaa isä kuolintodistus, kirkkoherravirastoo sopimaa siunauspäivää, seurakuntakotii muistotilaisuutee. Sit tultii meille, mie tei ruokaa, syötii, äiti otti pienet unet, sit kohti Ruokolahtee. isä ol puettun, tukka vähä sekasii. Silitteli tuka ojennuksee, silitteli poskii, viel viimeset suukot isän nyt kylmille poskille. Äiti silittel issää, luki rukoukse, laulo virre säkeistö. Hanna koski helläst uko poskee, lapset katto vieres. Sit siirrettii isä kappelin kylmiöö. illal myö, Hanna ja lapset saunomas ja uimas. Äitl saunakaffel. Torstain selvis et saahaa ruua tekijät, sovittii tapaamine Imatrakoskele, käytii tilaamas kukkavihot. Illal taas Hanna ja lapsii kans pirtille. Äitil kaffel. Ehtoommal täyti viel voileipäkaku kostumaa.Perjantain omia hommia, illal saunakuvio ja tietyst äitl kaffel. Voileipäkaku päällystys. Eile aamul kaaku koristelu, mummi (hanan anoppi) haki kaakun puolepäivä aikoi. Haukattii vähä ruokaa, ajopuvut niskaa, Lpr sairaalaa kattomaa kotihegettäre miestä, huonona, tilanne vakava. Viel kolme kerrosta alempan käytii kattoos toista miestä, yleesä tavataa Kyläniemes. Ei sittekää ottanu sydämmest, tutkiivat ja lääkihteevät. Savitaipale-Mikkeli-Puumala kautta pirtille. Hanna ol löylys, lapsoset järves. Illal kaheksa mais oltii koton.  

Jopas jotakii :)

Onpa jääny päivityksii tekemättä! Eile Joesuu suunnalt sai terveisii, ettei oo tietoo mitä meille kuuluu, hihii. Lupasin hoitaa asian kuntoo. Viime viikko män työ merkeis, kymmenee töihi, ilta kuuvelt pois. Motskaril tai autol saunomaa, noi klo 20.30 oltii taas koton. Nii et voit kuvitella, kui sukkelaa viikko män, ei siin kerent konneel istuskelemaa. Ku pikasest vaa. Viikoloppunkaa ei saatu mittää erikoista aikasiks. Saunomas ja uimas käyty jokapäivä. Maanantain sit lähettii kurvailee Lappeerantaa. Käytii hiekkalinnaa kattoos, kuvailees. Kui myös innostuttii käppäilee linnotukse aluetta ristii, rastii. Kyläniemee soitteli, oisko huoneistoo vappaan, sattu olemaa, siispä sinne suunnistettii tiistain.Menomatkal poikettii ens issää kattoos, ol tosi väsynee olone, sit äit-mummol päiväkaffel, puole neljä mais oltii Kyläniemes. Tiistai ol pilvine, mut lämmi päivä, ves ol 18 asteista, kivast virkist sauna jälkee. Keskiviikko aamust alko sit porotus, kolme päivää, ei pilve hattaraa, vaa täysi sinine taivas. Venelaituril makoiltii kymmenest ilta kuutee. Toki välil käytii pikkase haukkaas evästä ja kaivolt hakemas raikasta vettä. Venneitä tul ja män. Yks tosi hieno ISO vene jäi yökuntii laiturii. Mikäs sil o reissates, täysi varusteltu vene, niiku pien koti, mitä kulettelo pitki Saimaata. Porukka ol osittai tuttui, mahottoma mukavaa seuraa, ei käyny aika pitkäks. Torstain ves ol JO 26 asteista. Neljä n.10 vuotiasta tyttöö suorastaa assuit järves. Yks pikkane villakoira ol vahtin, haukku, vikis ja täris, ku tytöt sukeltelliit. Eile saatii olla kaksistaa laituril, ku kaks ”laivaa” läht jatkamaa seilaamista. Pari kalstajaa läht uistelemaa, muutama tunni pääst tulliit takasii, ei nykyn nykyä. Mut toista venettä ol norppa seuraillu hetke matkaa. Myö tultii kuuve mais kottii, käväsi kothengettäre luon kiittämäs postie hoijost. Ilta män töllöö tuijotelle. Uni maitto, nyt o aika nihkee keli. Sattaa ei pitäs, saas nähä kärsiikö laittaa ajopukuu niskaa, vai mennääkö autol saunomaa =D