Monthly Archives: maaliskuu 2009

Kello 20.50…

Normaali

…alko Saku oksentaa. Oltii laittamas pyykkii kuivumaa, ku hää alko kyselee: joks koht mennää pois? Iha kohta, poika män pesutuva puolele, tul ovele ja kerkes sannoo, mummooo. Sillo tul yli, mie huikkasi et mee  ihmees vessaa oksentammaa. Siel hää sit seisoskel sen aikaa et mie sai pesula lattia pessee. Osasi kyl ounastella tauvi tulloo, ku ei ruoka kelvant, eikä halunt lähtee ulos. Mie sai mennä häne vieree nukkumaa. Matto pois sängy vierest, lehtiä lattialle, ämpäri sängy vieree. Kolmee asti poika oksentel noi puole tunni välei. Vettä hörppi välil, mehu tai limppari ei kelvant. Viel aamu loppu tunneil pit kalsarit vaihtaa kolme kertaa, ku kakka ol nii vikkelää et liraht pikkase pöksyy. Viije mais sit päästii kunnol unnee ja nukuttii yheksää. Sakule tei peti ommaa huoneesee, sai kattoo lasteohjelmii ja dvdeelt piirrettyi. Ei hää kyl kauaa jaksant kattoo, hörppi vettä, torkahtel välil. Kahetoist mais oksens, joi vettä, nukaht, puole tunni pääst taas oksens. Sit hänel tul hätä mite hää pääsöö kottii? Höh, no tottakai myö viijää! Mut jos mie oksenna autoo! Höpö, höpö. Pappa sano: otetaa ämpäri mukkaa ja mummo tulo siu vieree takapenkile. Kultapien nauraht, kääns kylkee ja nukku kaks tuntii. Puol neljä puettii vaattet päälle ja lähettii ajamaa kohti kottii. Ei tullu oksennusta, mut ol hyvillää et ol ämpäri varmuuve vuoks. Voi sitä mummo pientä hulehtiijaa, pohtijaa. Mie oli aamupäiväl pest kaks konneellistapyykkii, petari päällinekkii pit pestä, ku ol kakkaa mänt lakana läp. Äske petasi peti, työvaatteitte silitys alkaa kohta. Pesuainevel pesasi pöytää ovepielii, ovekahvoi, pappa siivoil jo aamupäiväl keittiö. Jännityksel jäähä oottamaa, tarttuko tauti meihi! Joka mutkas o kyl käsiä pesty.

Mainokset

Kaikenäköstä!

Normaali

Voi hyväne aika et voip ihmise laps olla poikki. Rankkaa tuo raha ansaisemine. Eile kuutee leipii hämmentämmää. Välil käväsi myymäs kattilaa,termoskannuu tai vaa kertomas asiakkaalle paljo joku tuote maksaa. Samal neuvoi mite sen saap ite kattoneeks, jos ei tavota myyjää. Kiiree vilkkaa tillauksii tekemää ja faxaamaa. Taas leipäkuorma kimppuu, syömää ja lissää tillauksii vässäämää. Sit kintut kiperin juoksenteli pakkasjäähyttämöst toisee, mitä ”jämiä” o nurkkii jäänt. Siit sujuvast symppikse kaa, pakkasaltaita kiertelemmää, tarviiko mitä tilata, etekii kamppanjatuotteet. muuteha pitäs suijuu tarvesuunnittelu mukkaa, automaattine tillausjärjestelmä. Jostai kummast syyst saldot ussei pieles, kone näyttää et on tavaraa, vaikkei ookkaa tai päivasto. Töitte jälkee kipikapi kottii, ukkokulla kaa ostoksille ja hakemaa Saku meille. Isi, äiti ja Otto-veikka mahatauvis. Poika kerkes jo soittamaa, millo työ tuutta? Ollaa Rasila kohal tulos, viitise minuttii ja ollaa siel. Het meille päästyy ruokaa tekemää, Saku ol iha kuolemaisillaa nälkää. Ol aamul syönt jogurttii, päiväl lämmittänt hampurilaise, muu aika män potilaita hoitais. Isile juomista, äitile juomista, veikalle juomista ja puhtaita kalsareita. Kakka ku ol nii vikkelä, et kerkes ain housui sotkemaa. Ol äit kysynt Sakult onks nälkä, ei kuulemma ollu. Noo söi kyl pitki iltaa iha kiitettäväst. Papa vieree vääntäyty nukkumaa, mie sai nukkuu yksi. Aamul vappaapäivä kunniaks viijelt herätys, kuutee töihi, leipii kimppuu. Kauppias ol sanont miule et saan lähtee kottii het ku oo leipäkuormat purkant. Purin viel kesko leipä-, kakku-, kääretorttu-, patonkikuormat. Klo kymmene soiti ukkokullalle, et saavat tulla Saku kaa minnuu vastaa yhelttoist. Alko jo olla veto pois, täs sen taas huomas mite tärkeet ne vappapäivät o. Kipasi viel vähä pakasteit hämmentääs. Kotläksyks oti viimevuotisii pääsiäiseaja myyntiraporttei, ens kuu alkavii kamppanjoitte kirjase. Ei ois pitänt ottaa, nyt o pää sekasii. Kauhiaa, milloha mie kerkee istumaa konneel, laittamaa kampanjat, tulostaa hintajulisteet, tekemää hinnamuutokset, sen sata uutta tuotetta.  Viel jos leipäkomennuskii jatkuu, nii sama homma siel. Taijan olla yötä päivää cittaris. Ntt alkaa viikolopu rauhotus, nautitaa Saku seurasta. Hää o onnessaa ku saap olla iha yksi meil. Laatuaikaa! Äske luk miule legokuvastost tuotteitte nimiä ja piene sarjakuvajutu. Hauskaa lauantai ehtoota ja tulevaa sunnuntaita.

Rakkaat ystävät…

Normaali

…haava voi hyvin, on tosi siisti, ei oo pakottant, ei oo tulehtunt. Töitte jälkee irrotan teipit ja annan haavalle ilmakylpyä. Töitä voi tehä, varroo vaa liikaa peukalo käyttöö. Ain sillo tällö ”tölväsen” just haava kohast johokii hylly reunaa, auts, auts, sillo sattuu. Leipäkomennus jatkuu ainakii tiistaihi saakka. Lauantaivappaa peruuntu sen verra et käyn laittaas leivät esille, sit saan lähtee kottii. Ens tiistai vappaaki peruuntu, saan sen sit joskus lauantai vappaan. Viel vaihtu seuraava viiko lauantaivappaa keskiviikkovappaaks. Kauppias lupas korvata näit miu vappaa vaihtoja lauantai vappain. Mie ehotin, lue kiristin, KOKO KESä lauantait vappain! Hihii, no ehä se tuu onnistuu, mut tuntu hyväle, ku pääs ”kiristämmää”, vaik ei siit mittää hyötyy ookkaa. Tännää ol sit pakko painaa satane lasis pakasteis, tilasin mitä tilasin, korjataa sit ku keritää. Saku haetaa huomen meille yheks yöks (ehkä yheks), mite poika haluaa. Otto männöö kummillee yökylää. Miul selkälihakset pyytää armoo, painun armaani kainaloo. Hei, hei =D

Hommii piisaa!

Normaali

Maanantai vauhtia. Seittemää töihi, huikkasi teolliste vastaavalle:laitan vaa nää tarjousjäätelöt ja tuun sit hyllyttää. Just sai jätskit tiskii, ku kauppias sano: leipäosasto vastaavaa iski mahatauti, tekköö tillaukset , lähtöö kottii, mää sie leipäosastolle. Ohimennes huikkasi teollissii: hei,hei en mie tuukkaa, mään leipii. Noi tunni pääst kauppias tul sanomaa: leipäosasto vastaava pois kolme päivää, sie saat ottaa leipäosasto hoitoos, keskiviiko vappaa peruttu, saat sit pittää lauantai vappaan. Viel kerkesi pakkastarjouksii täyttelee. Oli jo yliajal, ku sattu tapaturma. Oli hakent uuve leikkuri (veitsi) entine ol nii tylsä ettei se mihkää pystyny. Jäätelölaatiko kantta leikkasi auk, ku leikkur jäi jummii, nykäsi ja sillo se vetäs jumalattoma haava kättee. Peukalo alimma nivele alapuolelt ranteesee päi, 3½ cm pitkä haava ja melkei yhtä syvä. Verta tul ku pässi kaulast, puristi haava reunoi yhtee nii kaua et tyrehty vuotamine. No ei se kokonaa lakant.Sit huuhteli kylmäl veel, ai et tek mukavaa, hyi kauhee minkä näköne haava, verta alko vuotaa lorottaa. Paperi kaa viel paineli viitise minuttii ja eiku kaks kerrosta laastarii haava päälle. Jäätelöt altaasee ja sit kottii. Ukkokulta meinas et nyt lähettii sairaalaa tikkejä hakemaa. Mie en lähe mihikää päivystyksee istumaa. Ehkä siihe ois 4 – 5 tikkii tullu, mut mie sai paperisel kirurgi teipil vetäne haava reunat vastekkai. Kyl miust lääkärihoitaja tulis, hihiii. Vähä meinas töis vuotaa ku leipälaatikoi nakkeli ja peukalol tul puristettuu laatikoist. Eile jo sai työkavereilt synttärikorti, tännää ne ryökäleet lauloit miule varastos ja antoit viel lahjakii! Synttärit ol sunnuntain. Leipäkuormii purku, tillauksii teko, kaks edustaijaa käi ennakoi ottamas, kolmas soittel puhelimel, tulo huomen käymää. Nii se tääkii päivä män ku siivil. Töitte jälkee käi vähä ulkon kävelees. Sit irrotteli teipit haava päält ja voi mite nätist o reunat vastekkai (vaik ite kehukii) siisti jälki, mut terävä ol leikkurikkii. Just senku tuli saunast. Täytyy viel vaihtaa teipit , on muuteksee paljo kätevämp ku tavalline laastari, ainakii täs tapaukses.  Ottaa koko matkalt kii, laastari vaa reunoilt. Vauhikasta viiko jatkoo =D

Auringo paistetta.

Normaali

Tultii eile ulkoileest klo17.20 sisäle. Otol ei ennää mikkää onnistunt ulkon, syyki selvis kuuve aikoihi, kuumetta 38.2 vähempkii kiukuttaa.  Alko aivastelemaa, selväst flunssa tulos. Sit setvimää mite muut mänö saunaa.  Otto ol vetäst puol litraa mehhuu ja alko vänttyymää et hää haluu saunaa. Okei mut sit istut alalauteel. Ku saunaa päästii, nii ol ensimmäisen ylälauteel. Välil käi suihkus, joi kylmää vettä ja painel papa peräst takas löylyihi, ylälauteelle. Muutekii hilluit Saku kaa pesuhuonees, mukamas kipiä! Saunaa jälkee makoiliit oma huonee sängyl, kattoit Huumaa, joivat limpparii, Saku söi sämpylää nakilla, Otto pelkkää nakkii. Otolle neljännes asperiinii mehhuu liuotettun. Hammaspesu, myö halutaa viel kattoo Selviytyjii. Hehee, kymmene minsaa piisas, Saku vaihto makkarii. Hyvät yöt, eikä sit kuulunt pihaustakkaa kummastkaa huoneest. Viijelt Otto käi vessas,  nenä tuntu oleva tukos niiskutuksest päätelle. Puolise tuntii pyöri ja turistel nennääsä, sit sammu. Klo 7.20 Saku kömpi miu viekkuu, Otto heräs 7.45. Ei kuumetta. Mie oli valvont viijest saakka. Aamupalat, lasteohjelmat ja kymmenelt ulos. Puoltoist tuntii ulkoiluu, hauskaa ol. Aurinko paisto tännääkii kirkkaalt taivaalt. Ruokailuu, legoleikkejä, pelailuu, välipalaa ja ulos. Vähä enne neljää Otol ei taas mänt mikkää miele mukkaa. Eiku kottii , koht olkii ohta aika lämmi. En mitant, mut kuumetta ol varmaa 38 tuntumis. Saku ol surkeen ku Otto ei jaksant leikkii. Ruokailuu, Otto söi vaa vähä, ei maistunt. Sit olkii aika lähtee viemää poikii kotia, molemmat nukaht autoo, mut reippaast heräsiit kotipihas. Oltii jonnii aikaa heil, sit Otto huikkas: mummo, kahe viiko pääst taas nähhää, moikka. Mie lähe nyt olkkarii sulhase seuraa.

Mie tarjoilijana.

Normaali
Eiline työpäivä viuhat vauhil ohi. Sulho vastas, leipäostokset ja poikii hakemaa. Kassit olliit jo pakanneet valmiiks etteisee. Lakanapyykikii sai mukahei. Ulos ei pojat halunneet legoleikit ol tärkeemmät. Mie pesasi illal kaks konneellista pyykkii,kateltii hauskoi kotivideoit ja pojat viel hammaspesu jälkee köllöttelliit oma huonee petil kattomal tartu mikkii. Puol kymmene Saku siirty miu petille, eli papa vieree. Otto pyys sammuttammaa telkkari,ei ennää jaksant kattoo. Aamul heräsiit puole seittemä mais. Lasteohjelmii jälkee pariks tunniks ulos. Mikäs ol ulkoilles, aurinko paisto kirkkaalt taivaalt ja paistaa vielkii. Kyseli sit mitä halluuvat syyvä? Mitä siul on? No ei viel mittää. Voisitko tehä muussii, lihapullii ja valkosta kastiketta? Voin, voin. Jes, hyvä! Videoita, tietsikkapelejä, legoil rakenteluu. Saku ei malta lähtee ulos, Otto haluis ulos, sulho o juoksemas. Nyt tul iha ropleema. No eiköhä tuo selvinne. Kiirusta o muutekii pitäny. Mummoo, voisitko tehhä mehua pulloo,saisinko sämpylää, kuorisitko mandariinii? Voitko tuuva ne meille tänne ommaa huoneesee? Asia selvä, koht tulloo! Tätä tarjoilija roolii oon saant suorittaa kaike aikaa. Oikee ruoka syyvää ain keittiös. Nyt pappa saap selittää Otolle mis hää käi lenkil. Nyt mie lähe poikii kaa pihale.

Uskaltasko kehhuu…

Normaali

…et hyvält tuntuu. Yön sai nukkuu kunnol. Vähä viel nokka tohajaa, mut niistää ei oo tarvint ku iha muutama kerra. Työpäivä män yhes hujaukses. Ukkokulta tul ja osottel kelloo, joo, joo, tuujän et oon jo yliajal. Siihe tul yks pariskunta, joskus asuneet mei kaa täs samas talos. Alkoit virnistelemää: kui noi vanha pari voip viel olla noi rakastunt et vastaa pittää tulla? Hehheh. Yks työkaverkii totes kerra: kui hitos työ voitta viel olla noi umpirakastuneita? Mist ihmeest hyö semmost saap päähäsä, ollako vai eikö olla. Hih. Ei olla ees halailtu, eikä pussailtu kaupas. Hihiii. Herrane aika sese viel puuttus. Aikaana turistii, sit mie lähi pukukopile vaihtamaa vaatteet. Ukkokulta ol tultkii autol, pojat tulo viikolopuks, pitäs vissii tehä ruokaostokset. Ka niihä myö tehtii, jääkaappi tul täytee. Syömise jälkee mie köllähi sohvale, ukkokulta titsikalle. Vaa sit tapahtu, Hanna soitti, en kerent vastaamaa. Soiti takasii, puhuu toista puheluu. Eiku uusiks, linja ol kuitekii sil ekakerral auki, Hanna ol yrittänt huuvella haloota, mut miul ol kännykkä käjes, eli en kuullu. Sit kysel viikolopust, mie sanoi et jääkaappi ainakii o ruokaa täys, eiks pojat tuukkaa? Otos ol tännää kuumetta, Saku niiskuttaa. Voi ei, jos eivät oo huomen terveitä, no, täytyy sit  pakastaa ruuat. Mut entäs maijot! Toivotaa et ovat huomen terveitä, jos eivät tuu, nii täytyy juuva urakal maitoo ja tehä loput mestarimyyjäkysymykset. Viel hetki töllöö ja sit untemaille.